Puheenjohtajan pörinää
Mikkelin veden yhtiöittäminen, tästä asiasta on ollut Mikkelissä puhetta. Toimintojen yhtiöittämiseen
oltava kunnissa painavat syyt. Liikelaitoksen yhtiöittämisen kätketty motiivi saattaa olla yksityistämisen
valmistelu: yhtiö on askel liiketoiminnan myynnille!!
Liike-elämän toimintamallien tuominen julkishallintoon muuttaa ajattelutapoja, toimintaa ja valtasuhteita.
Muutos ei lisää hyvinvointia vaan vaikeuttaa poliittista johtamista ja kaventaa kansalaisten
vaikutusmahdollisuuksia. Kunta ei ole yritys. Sen toiminnan ja omaisuudenhoidon onnistumista ei voida
arvioida vain pääoman tuoton perusteella. Rahoitamme yhdessä verorahoilla palveluja, jotka edistävät
ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja osaamista sekä yhteiskunnan sosiaalista eheyttä.
Jotta näin olisi tulevaisuudessakin, kunnissa tarvitaan avarampia toimintatapoja kuin liike-elämässä. On
tärkeää, että päätökset tehdään demokraattisesti, kunnallisten luottamushenkilöiden voimin.
Vanhasen ykköshallituksen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) käynnisti kunnallisen
demokratian kehittämishankkeen, jolla pyritään ratkomaan kuntien toiminnan verkostoitumisen ja
markkinaehtoistumisen aiheuttamia haasteita. Kuntalakiin tehtiinkin tervetulleita muutoksia, jotka koskivat
kunnallisia liikelaitoksia, uusia liikelaitoskuntayhtymiä, kunnan ja tytäryhteisöjen muodostamia
kuntakonserneja sekä esteellisyyssäännöksiä.
Liikelaitoksia koskevalla sääntelyllä pyrittiin lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä ja palvelujen
kustannusvastaavuutta. Kuntien yhteistä liiketoimintaa varten on nyt uutena organisaatiovaihtoehtona
mahdollista perustaa liikelaitoskuntayhtymä. Hallinnon järjestämisessä ja talouden ohjauksessa se vastaa
pitkälti osakeyhtiötä.
Liikelaitoksia ja kuntayhtymiä koskevat kuntalain yleiset julkisuus- ja muutoksenhakuperiaatteet.
Osakeyhtiöissä sen sijaan poliittisten päätöksentekijöiden vastuu määräytyy osakeyhtiölain ja rikoslain
perusteella ja on perin erilainen kuin poliittinen vastuu. Kunnallisen toiminnan ja poliittisen keskustelun
edellyttämä avoimuus ajautuu helposti ristiriitaan liikesalaisuuksien säilyttämisen kanssa. Liikesalaisuus
estää puhumasta yhtiön ja sen sopimuskumppanien asioista.
Elinkeinoelämä näkee julkisten palvelujen tuotannon yksipuolisesti vain markkinakenttänä. Se pitää
liikelaitoksia markkinahäirikköinä. Kesällä julkistamassaan raportissa Kunnat ja markkinat Elinkeinoelämän
valtuuskunta Eva kehottaa kuntia suorasukaisesti yhtiöittämään liikelaitoksensa.
Vaikka kuntalain uusilla säännöksillä parannettiin kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen ohjaus- ja
valvontamahdollisuuksia, merkitsee yhtiöittäminen yhä karhunpalvelusta kansanvallalle. Yhtiöittämistähän
perustellaan juuri tehokkuudella, johon päästään välttämällä kunnallisen päätöksenteon byrokratiaa. Tämä
vältetty byrokratia ei ole pelkkää paperinpyöritystä vaan myös kansanvaltaa, avoimuutta ja
pitkäjänteisyyttä. Yhtiöittämisen kätketty motiivi saattaa olla myös yksityistämisen valmistelu: yhtiö on
askel liiketoiminnan myynnille.
Yhtiöittäminen ei aina tehosta liiketoimintaa. Tästä on näyttöä esimerkiksi energia-alalla, jolla on pitkät
kokemukset yhtiöittämisestä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimus osoittaa, että kunnallisina
liikelaitoksina jatkaneet energialaitokset paransivat tehokkuuttaan yhtä hyvin kuin yhtiöitetytkin.
Liikelaitokset voittivat vertailun sekä sijoitetun pääoman tuotossa, että tuloutuksissa omistajille.
Kunnallisen toiminnan yhtiöittäminen merkitsee astumista hetteiselle maalle sekä kilpailuttamisen että
työehtojen osalta. Kunnan ei tarvitse kilpailuttaa liikelaitokselta tehtävää hankintaa. Sitä vastoin
osakaskuntien hankinnat yhtiöiltään voidaan tehdä ilman kilpailuttamista ainoastaan silloin, kun yhtiö
toimii vain vähäisessä määrin markkinoilla eikä sillä ole muita osakkeenomistajia.
Liikelaitoksissa ja kuntayhtymissä työskenteleviin sovelletaan yleisiä kunnallisia virka- ja työehtoja;
eläketurvan hoitaa Kuntien eläkevakuutus. Osakeyhtiöissä - myös kunnallisissa - sovelletaan muita
työehtosopimuksia, ja eläketurvan järjestämisessä on rajoituksia. Ilman yhtiön aktiivista tahtoa ja
päätöksentekoa henkilöstön työehdot saattavat heiketä.
Kun toimintoja yhtiöitetään, kunnallinen demokratia heikkenee ja altistuu uusille, merkittäville riskeille.
Vähitellen toimintatavat ja vertailukohdat omaksutaan puhtaasti yritysmaailmasta. Päätökset, julkisen
sektorin toimintojen yhtiöittämisestä ovat kauaskantoisia. Ratkaisuja ei pidä tehdä kevein perustein eikä
varsinkaan vain ajan henkeä seuraten, vaan huolellisesti harkiten.
Kari Ojala